SUKUNIMI SIITONEN


 

Kirjoitukseni perustuu kahden suomen kielen tutkijaprofessorin Viljo Nissilän ja Heikki Leskisen kirjoituksiin.

Viljo Nissilä (1903-1986) oli kotoisin Ruskealasta, kävi koulunsa Viipurissa   ja toimi siellä myöhemmin suomen kielen lehtorina. Viimeksi hän oli Helsingin yliopiston suomen kielen, erityisesti nimistötutkimuksen professorina. Eläkkeelle jäätyään (1971) hän omistautui karjalaisen nimistön tutkimukseen. Nissilä oli Suomen nimiarkiston johtajana 1958-1976. Hänen keräämänsä paikannimikokoelmat käsittivät 55 000 nimilippua. Hän kirjoitti useita julkaisuja tutkimuksistaan.

Siitosen nimen selvittämisen kannalta mielenkiintoisin on ”Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita ” –niminen 7-osainen kirjasarja, jonka ensimmäisessä osassa (1976) on Suomen Karjalan ortodoksinen nimistö. Toinen teos Suomen Karjalan nimistö (1975) käsittelee sekä paikkojen että henkilöiden nimiä. Karjalan tallennettu nimistö käsitti 1972 yli 300 000 nimilippua. Heikki Leskinen oli kerännyt Parikkalasta 1950-luvulla  4 147 nimilippua, Simpeleeltä 123 ja Kurkijoelta 606.

Professori Heikki Leskinen on parikkalalaisille tuttu. Heidän perheensä tuli evakkona Kurkijoelta Parikkalaan, missä Heikki kävi koulunsa, kirjoitti ylioppilaaksi 1951 ja jatkoi yliopistossa suomen kielen professoriksi asti. Heikki Leskinen piti 1979 Parikkalalaiset ry:n vuosikokouksessa laajan esitelmän Parikkalan seudun sukunimistä, mikä julkaistiin kokonaisuudessaan Parikkalan Sanomien numerossa 13, 28.3.1979. Esitelmä sisältää katsauksen seudun historiaan ja väestön kehitykseen. Sukunimien alkuperä jakaantuu seitsemään ryhmään: karjalais-suomalaisiin, lappalaisiin, kreikkalais- katolisiin, venäläisperäisiin, roomalaiskatolisiin, ruotsalaisperäisiin ja saksalaisperäisiin nimiin. Siitonen sisältyy kreikkalaiskatoliseen ryhmään.

Viljo Nissilä ja Heikki Leskinen johtavat Siitosen nimen kreikkalaisesta Isidoros - nimestä, mikä käännettynä tarkoittaa egyptiläisen kuunjumalattaren Isiksen lahjaa. Palaan nimen alkuperään tuonnempana. Nimen johdannaisia ovat nimet Siitari, Siito(i), Siitonen, Venäläiset Sidor, Isidor, Sida, Sidorin ja Sidorov. Viljo Nissilä esittää Siitosesta seuraavat esimerkit: Anders Siton 1543 eli Antti Sithun 1544 Ruokolahden Siitolasta, Per Siton 1543 eli petar Sijtoin eli p siitharine 1551 Muolaasta, Seppo Sijthoin 1553 Kivennavalta, Heijcki Sijtton 1592 ja Anders Sidoin 1631 Parikkalasta, Caupi Sijtoins (gen.) 1651 Jääskestä. Siitonen nimi esiintyy myös Kirvussa, Rautjärvellä ja Tuupovaarassa. (Lainaukset Viljo Nissilän Suomen Karjalan ortodoksinen nimistö)       Siitosia asui myös Sortavalassa.

Nimien kirjoitustapa asiakirjoissa vaihtelee kirjurin oman kielen, ruotsin tai venäjän, mukaan. Sukunimien päätteet tarkoittavat poikaa. Samoin etunimet on käännetty kirjurin kielelle, kuten Reko, Greus, Greels, Grels, Gregorius, Grigori; Niilo, Nils, Nikolaus.

Kylän nimi Siitola on Ruokolahdella ja talon nimi Siitola Rantasalmella. 

Katolisella ajalla etunimet annettiin pyhien ihmisten muistopäivän mukaan, joko lapsen syntymäpäivän tai sitä lähellä olevan mies- tai naispyhän muistopäivän mukaan. Toisaalta suvuissa säilyi isän ja isoisän nimi yhdellä lapsista ja samoin äidin puolelta. 

Pyhittäjä Isidoros Pelusionilainen syntyi 300-luvulla Egyptissä. Hän oli oppinut mies, joka vihittiin munkiksi ja hän asettui erämaakilvoittelijaksi Pelusionin kaupungin läheisyyteen Ala-Egyptissä. Hän eli iäkkääksi ja kuoli vuonna 436. Hänen opetuskirjoituksiaan on säilynyt yli 2 000. Hänen muisto- päivänsä on 4. helmikuuta.

Pyhän Isidoroksen mukaan nimensä saaneita on joka puolella maailmaa kristittyjen joukossa, samoin sen johdannaisena syntyneitä sukunimiä. Näin ollen eivät kaikki  Siitoset saata olla samaa sukua, mutta heimolaisia kuitenkin.
                                                                                                            Sakari Siitonen 

Yo. kirjoitus löytyy Siitoset – sukuseuran jäsenlehden nro 2/2004  sivulta 6.